1. Millainen tausta sinulla on IT-alalle ohjautumisesta? Oliko se ainoa suunnitelma lukioaikaan vai oliko muitakin kiinnostuksen kohteita?
Kotimikrosta se lähti, vuonna 1984 kotiin hankittiin Spectravideo 328. Jälkeenpäin ajateltuna oli ehkä onnekas sattuma, että juuri tuo eikä Commodore 64: Spectravideo jäi vähän marginaaliin, joten sille ei kauheasti ollut pelejä ja siksi tuli Basic-kielellä itse räpellettyä kaikenlaista.
Lukiossa ollessa en ollut aivan varma mitä haluan lukion jälkeen tehdä. Automaatiotekniikka kiinnosti siinä määrin, että opiskelupaikka teknillisessä oppilaitoksessa oli jo varmistettuna. IT-ala vei kuitenkin lopulta voiton, kun pääsin Joensuun yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia.
2. Taisit asentaa ensimmäisen Linuxin omaan ja silloisen työnantajasi käyttöön vuonna 1992/1993 ja esittelit mosaic-selainta 1994. Kuinka nämä löytyivät noin aikaisin ja mikä niissä herätti huomiosi?
Huomioitava, että silloinhan ei ollut nykyaikaista internetiä yleisesti saatavilla ja tiedon saanti oli suhteellisen vaikeaa. Funet-verkkokin oli vain yliopistojen käytössä ja avattiin yrityskäyttöön myöhemmin.
USENET uutisryhmät (joita voi ajatella jättimäisenä keskustelufoorumina) olivat tuohon aikaan tärkeä tiedon lähde. Koska olin tuohon aikaan melko stereotyyppinen nörtti, tuli vapaa-aikaakin vietettyä paljon Joensuun yliopiston päätteiden ääressä. Samalla tuli jutusteltua muiden samanmielisten kanssa, joten tietoa ja vinkkejä tuli myös sitä kautta.
Unix kolahti lujaa heti kun siihen ensi kerran kunnolla tutustuin, joten kaikkia unix-aiheisia uutisryhmiä tuli ahkerasti seurattua. En enää tarkalleen muista mistä uutisryhmästä Linuxin bongasin. Tuohon aikaan itselläni oli i386 prosessorilla varustettu pc, käyttiksenä tietysti DOS. Tiesin että käyttiksen takia koneen potentiaalista jää paljon hyödyntämättä. Ajatus siitä, että saisin tehtyä kotikoneella samoja juttuja mitä yliopiston palvelimella, oli erittäin houkuttava. Linuxin versio 0.12 oli ensimmäinen, jota kokeilin. Oli melko juhlava tunne, kun sain järjestelmän toimimaan (vielä juhlavampaa oli, kun sain NetHack pelin sovitettua & käännettyä omalle koneelle).
Kun vähän myöhemmin aloitin työt, työnantajan pääalue olivat Unix-ohjelmistot ja suhteellisen tehokkaita DOS-työasemia käytettiin käytännössä vain päätteinä. Oli selvää, että niihin pitää saada linux. Kohta yhden unix-palvelimen sijaan olikin käytössä monta. Merkkipohjaisen (ja maksullisen) pääte-emulaattorin sijaan kaikilla olikin työpöydällään täysiverinen graafinen unix-ympäristö.
3. Tuonkin jälkeen intohimonasi on ollut uuden oppiminen ja tekeminen - mikä ajaa uusiin asioihin ja niiden hallintaan sekä ammattipuolella että yksityisellä? Mökinkin rakensit hartiapankkityönä ilman aiempaa merkittävää historiaa rakentajana.
Kai se on jonkinlainen kyltymätön uteliaisuus. Välillä syynä on myös jääräpäisyys ja periaate: Jos on mahdollista, että asian voi tehdä itse, kun riittävästi opiskelee niin pitäähän sitä kokeilla. Siitä saa tietynlaista tyydytystä, kun toteuttaa asian, joka ei ole itsestään selvä.
Kyllä. Pienemmässä yrityksessä tuntee, että omilla teoilla on välitöntä merkitystä. Myös vaikuttamismahdollisuudet ovat eri luokkaa, kun isossa kansainvälisessä yrityksessä. Toisaalta on hienoa olla mukana kasvattamassa yritystä.
5. Mitkä tällä hetkellä ovat kiinnostavimpia uusia asioita, joista olet innostunut?
Ammattipuolella terveydenhoitoalan OMOP-tietomalli. Siinä on paljon potentiaalia ja mielenkiintoisia haasteita. Mallin käyttö mahdollistaa laajat hajautetut tutkimukset vaarantamatta tietoturvaa tai tietosuojaa.
Siviilipuolella viime vuoden teema oli opiskelu: Suoritin mielenkiinnon vuoksi JAMK:n verkko-opetuksena järjestämän data-analytiikka ja tekoäly -opintokokonaisuuden. Innostuin opiskelusta niin paljon, että (työnantajan yllyttämänä ja vaimon tukemana) päätin jatkaa muinoin työelämään hyppäämisen takia kesken jääneitä yliopisto-opintoja. Keväällä vapaa-aika meneekin pääasiassa gradun parissa.
Kaikkea vapaa-aikaa ei toki voi opiskeluun käyttää, välillä on tehtävä tasapainon vuoksi muuta. Sähköpyörät ovat kiinnostavia, erityisesti tavallisen pyörän sähköistys. Viime vuonna aloitin sähkö-läski-”kruiseri” -projektin. Miettiessäni sitä, minkälaiset osat pyörääni haluan, oli mielenkiintoista perehtyä tekniikkaan. Kunhan ilmat lämpenevät, pitää jatkaa sen viimeistelyä ja rakentaa ehkä toinen, sporttisempi menopeli, kunhan sopiva aihio löytyy.